Työyhteisösovittelu
– ratkaisee riitatilanteet siellä missä ne tapahtuvat eli työpaikalla
Työyhteisösovittelu on toimivaksi ja kestäväksi todettu toimintatapamalli, jossa työyhteisössä ilmenneen ristiriitatilanteen osapuolet sovittelijan avulla etsivät ratkaisua tilanteeseen. Sovittelu pohjautuu dialogiin, vuorovaikutukseen ja kuulluksi tulemiseen. Ulkopuolinen työyhteisösovittelija mahdollistaa puolueettomuuden ilman ennakkoasenteita.
Suomen Sovittelufoorumin mukaan sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina).
Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Hän ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija. Sovittelija sallii myös tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovittelija ei tuomitse, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen.
Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelu on oppimisprosessi. Yhtenä tärkeimpänä taustateoriana on restoratiivinen oikeus (restorative justice) eli korjaava konfliktinratkaisu. Se toteutetaan parhaiten fasilitatiivisessa sovittelussa, jossa ovat mukana kaikki osalliset henkilökohtaisesti.”
Sovittelu on oppimisprosessi vuorovaikutuksesta
Työyhteisösovittelu on parhaimmillaan elämää rikastuttava oppimiskokemus, jonka ansiosta sovittelun osapuolet eivät enää palaa entisiin vuorovaikutustapoihinsa. Sovittelun myötä ihmiset oppivat uusia näkökulmia ja tapoja toimia.
Sovittelua ei kannata pelätä, vaan se kannattaa ottaa vastaan mahdollisuutena oppia vuorovaikutussuhteista ja -tavoista. Työyhteisösovittelu ei myöskään aina tarkoita ilmiriitaa ja valtavaa konfliktia, nykyajan fiksut työnantajat ymmärtävät hyvän työilmapiirin merkityksen ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, työssä viihtyvyyden ja myös tuottavuuden näkökulmasta.
Tehtäväni työyhteisösovittelijana on avustaa kaikkia konfliktin osapuolia löytämään jokaista tyydyttävä ratkaisu. Ratkaisun tulee olla sellainen, että kaikki haluavat siihen sitoutua. Kun tällainen ratkaisu on löytynyt, se kirjataan ylös, allekirjoitetaan ja sitä seurataan.
Tilanteita, joissa työyhteisösovittelu auttaa
- epäasiallinen käyttäytyminen työpaikalla
- huutaminen / puhumattomuus
- kiusaaminen / vähättely / alistaminen
- nimittely / mielivaltainen käyttäytyminen
- esimiehen/työntekijän epäasiallinen käytös (ns. ongelma-alainen / ongelmapomo)
- työyksikön/tiimin yhteistyöongelmat.
Työnantajalla on aktiivinen velvollisuus tarkkailla työyhteisön tilaa. Heti kun havaitaan merkkejä epäasiallisesta kohtelusta tai työtekijä ottaa esille työsuojeluongelman, työnantajalle syntyy velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin.
Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen päällikkö, lakimies Anna Pärtty (Yle, 2019)
Sovitteluprosessin eteneminen työyhteisösovittelussa
Aloitusinfo
Koko työyhteisölle kerrotaan mistä sovittelussa on kysymys ja korostetaan, että sovittelija ei tee sovitteluprosessin aikana ratkaisuehdotuksia.
Luottamukselliset yksilötapaamiset
Sovittelija tapaa kahden kesken konfliktin osapuolet luottamuksellisessa keskustelussa. Tapaamisissa konfliktin osapuolet saavat kertoa asioihin oman näkökulmansa. Jokainen on oman ongelmansa paras asiantuntija.
Konfliktin osapuolten yhteistapaaminen
Tässä yhteistapaamisessa kohtaavat konfliktin osapuolet. Tapaamisessa jokainen saa vuorollaan tuoda omat näkemyksenä esiin avoimen keskustelun ja kuuntelun ilmapiirissä. Sovittelijan ohjaamana etsitään konfliktiin yhteistä ratkaisua. Sovittelija ei anna valmista ratkaisua, vaan mahdollistaa sovinnon syntymisen osapuolien välille.
Kirjallinen sopimus
Kun ratkaisu konfliktiin on löydetty, siitä tehdään kirjallinen sopimus, jonka konfliktin osapuolet allekirjoittavat.
Seurantajakso
Sovitteluprosessi ei pääty osapuolten allekirjoittamaan sopimukseen, vaan seurantajaksolla työyhteisöä tuetaan saavutetun sovinnon ylläpitämisessä ja yhteisesti sovitun sopimuksen noudattamisessa. Sovitteluprosessissa saavutetut asiat tulevat seurantajakson tukitoimien myötä helpommin osaksi työyhteisön arkea, kun tukitoimet ajoitetaan lähelle sovitteluprosessin päätöstä. Tällöin prosessin opit ovat vielä tuoreena muistissa.